Kirjoitettu: 16.6.2024 10:23
Kulta on aina ollut ihmiskunnan arvostama ja himoitsema metalli, jota esiintyy luonnossa myös täysin puhtaassa muodossa. Sen harvinaisuus on tehnyt siitä symbolin vauraudelle, vallalle ja kauneudelle. Sitä on maapallolla vain rajallinen määrä, eikä sitä voi tehdä lisää. Historian aikana kulta on toiminut valuuttana, koristeena ja nykyään se on tärkeä osa teollisuutta ja sijoitusmarkkinoita. Tässä artikkelissa tarkastelemme miten sen hinta määräytyy markkinoilla, miten eri karaattipitoisuudet ja niiden hinta suhteessa puhtaaseen kultaan määritellään, mitä käyttötarkoituksia ja tulevaisuuden näkymiä kullalla on.
Oheinen kaavio havainnollistaa kullan hintakehitystä viimeisen vuoden aikana. Pidemmällä aikahaarukalla, kuten Lontoon jalometallipörssin kaaviosta LBMA Precious Metal Prices voidaan todeta, kullan hinta on noussut jyrkästi 2005 vuodesta alkaen ja rikkonut hintaennätyksiä.
Kullan hinta on noussut tasaisesti viimeiset 10 vuotta.
Kullan maailmanmarkkinahinta määräytyy monien eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta, ja nämä tekijät voivat vaihdella hyvinkin nopeasti. Koska kulta on maailmanlaajuisesti noteerattu raaka-aine, siihen vaikuttaa normaalit markkinatalouden tekijät kuten kysyntä ja tarjonta, inflaatio, valuuttakurssit, geopoliittiset jännitteet, keskuspankkien ja valtioiden kultaostot sekä sijoittajien aktiivisuus.
Kullan arvo on suurelta osin sidoksissa sen kysyntään ja tarjontaan. Suurimpia kullan tuottajamaita tällä hetkellä ovat Kiina, Australia ja Venäjä. Suurimpia kuluttajamaita ovat puolestaan Intia ja Kiina. Inflaatio, valuuttakurssit ja geopoliittiset jännitteet vaikuttavat kullan hintaan. Esimerkiksi, kun inflaatio nousee, kullan kysyntä kasvaa, koska se säilyttää arvonsa ja siten toimii inflaatiosuojana.
Keskuspankkien tai valtioiden kullan ostot ja myynnit voivat merkittävästi vaikuttaa markkinoihin. Keskuspankit pitävät kultaa osana valuuttavarantojaan vakauden ja luotettavuuden vuoksi. Kulta on suosittu sijoituskohde turvasatamana taloudellisina epävarmuuden aikoina. Sijoittajat ostavat kultaa suojautuakseen osakemarkkinoiden heilahteluilta ja taloudellisilta kriiseiltä.
Promille, prosentti ja karaatti
Kullan kemiallinen merkki on Au. Sijoituskultana pidetään vähintään 995 promillen pitoisia kultaharkkoja ja -levyjä, joiden paino on hyväksytty kultamarkkinoilla. Prosentteina sijoituskulta sisältää siis vähintään 99,5 kultaa. Sijoituskullaksi luetaan myös vähintään 900 promillen pitoiset kultakolikot.
Kultaa seostetaan muiden metallien kanssa siksi, että siten saavutetaan halutut työstöominaisuudet, kovuus ja värisävy. Keltakullassa voi olla esim. hopeaa ja kuparia, valkokullassa hopeaa ja palladiumia ja ruusukulta saa punertavan värinsä kuparista. Seostus laskee korun kultapitoisuutta. Korut tehdään yleensä 14 karaatin kullasta, jonka kultapitoisuus on 585 promillea puhtaasta kullasta eli kultapitoisuus on 58,5 %. Hyvin yleinen korujen kultapitoisuus on myös 18 karaatia, jossa kultaa on 750 promillea eli 75 prosenttia.
Karaatti on vanha pitoisuuden yksikkö. Kullassa yhdeällä karaatilla tarkoitetaan 1/24 osaa puhtaasta kullasta eli yhtä kahdeskymmenesneljäsosaa painosta. 1/24 karaatti on prosentteina 4,1167 %. Suomessa pitoisuuksia kultatuotteisiin ei saa leimata karaatteina, vaan massan tuhannesosina eli promilleina.
Alla olevasta taulukosta näet mikä on kullan maailmanmarkkinahinta eri pitoisuuksissa ja karaateissa. Kullan hinta määräytyy pitoisuuden mukaan. Kullan maailmanmarkkinahinta määrittää päivittäisen hinnan myös Suomessa. Sen pohjalta kukin yritys laskee ostaessaan esim. 14 karaatin kullan hinnan omien katetavoitteidensa mukaisesti. Taulukon oikeasta sarakkeesta ilmenee ajantasainen kullan kilohinta.
| Karaatti | Promille | Prosentti | € / gramma | € / unssi | € / kg |
|---|---|---|---|---|---|
| 24K | 999 | 99,9% | 74,30 € | 2 310,67 € | 74 297,97 € |
| 22K | 916 | 91,6% | 68,13 € | 2 118,69 € | 68 125,07 € |
| 18K | 750 | 75,0% | 55,78 € | 1 734,74 € | 55 779,26 € |
| 14K | 585 | 58,5% | 43,51 € | 1 353,09 € | 43 507,82 € |
| 9K | 375 | 37,5% | 27,89 € | 867,37 € | 27 889,63 € |
| Päivitetty: 12.9.2024 18:45 | |||||
Ostamme kultaa. Tilaa turvapussi!
Sijoittajat ostavat fyysisiä kultaharkkoja ja -kolikoita varmistaakseen, että heillä on konkreettinen omaisuus, joka säilyttää arvonsa. Taloudellisten kriisien aikana kullan arvo yleensä nousee, koska sen kysyntä kasvaa. Kultajohdannaiset ja -rahastot (ETF) tarjoavat mahdollisuuden sijoittaa ilman fyysistä omistusta. Kaikkiin rahoitusinstrumentteihin liittyy kuitenkin liikkeellelaskijaan liittyvä markkinariski.
Kultaa on suosittua koruissa. Teollisuudessa kultaa käytetään sen erinomaisen sähkönjohtavuuden ja korroosionkestävyyden takia. Kulta soveltuu hyvin esimerkiksi elektroniikkakomponentteihin kuten liittimiin ja piirilevyihin. Kultaa käytetään eristeenä ja johtimena ilmailussa ja avaruusajoneuvoissa, koska sen ääriolosuhteiden kesto on erinomainen. Hammaslääketieteessä kultaa käytetään täytteissä ja kruunuissa sen biokomaptibiliteetin takia. Kullan isotooppeja voidaan hyödyntää myös syöpähoidoissa.
Kullan tulevaisuus näyttää valoisalta, vaikka markkinoiden dynamiikka saattaa muuttua kysynnän ja tarjonnan muutosten muodossa. Kiinan ja Intian kasvava keskiluokka lisää kullan kysyntää, kun taas kaivostuotanto saattaa kohdata haasteita uusien suurten esiintymien löytämisessä. Uudet, kehittyvät teknologiat voivat luoda uusia käyttötarkoituksia kullalle, erityisesti elektroniikassa ja lääketieteessä. Paineet ympäristöystävällisempään kaivostoimintaan ja kierrätyksen tehostamiseen voivat muokata tuotantoa ja markkinoita.
Kulta on monipuolinen ja arvostettu materiaali, jolla on merkittävä rooli niin sijoitusmarkkinoilla, koruissa kuin teollisuudessakin. Sen ainutlaatuiset ominaisuudet ja historiallinen merkitys tekevät siitä arvokkaan. Tulevaisuudessa kulta jatkaa tärkeänä resurssina, ja sen käyttöalueet voivat laajentua entisestään uusien teknologioiden ja kestävän kehityksen myötä.
Ostamme kultaa. Tilaa turvapussi!
Luettu 168 kertaa